Kategoriat
Yleinen

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelmien tavoitteena on tehdä oppilaista parempia oppijoita. Oppimismenetelmiä on tutkittu paljon ja niitä on useita erilaisia. Oppiminen riippuu yhtä paljon opettajan opetusprosessista kuin siitä, miten oppilaat prosessoivat opetuksen eli mitkä oppimismenetelmät heillä on käytössä. Oppimismenetelmiä on kymmenittäin, mutta kolme kuuluisinta oppimismenetelmää ovat muistisääntö, rakenteellinen oppiminen ja generatiivinen oppiminen. 

Muistisääntö

Muistisääntö on oppimismenetelmä, joka auttaa oppilaita muistamaan asiasisältöä, kuten termejä. Muistisääntö toimii hyvin esimerkiksi sanaston, pääkaupunkien ja tärkeiden päivämäärien muistamisessa. Muistisäännön käyttäminen on hyödyllistä silloin kun oppilaan pitää opiskella “merkityksetöntä” tietoa, jolloin muistisääntö antaa tiedolle jonkinlaisen merkityksen. 

Muistisääntö toimii kolmesta syystä:

  • Kaksi koodia: Moni opittava tieto sisältää sekä kuva- että sanakoodeja, eli kahta erilaista koodia. Oppilas pystyy helposti yhdistämään nämä kaksi koodia, jolloin oppiminen tapahtuu nopeammin.
  • Assosiaatio: Vahvojen yhteyksien luominen eri elementtien välille helpottaa oppimista. Vahvat assosiaatiot ovat hyödyllisiä, sillä kun näet yhden tai kaksi asiaa, muistat helposti myös kolmannen.
  • Järjestö: Opittavasta tiedosta luodaan esimerkiksi jonoja, laatikoita ja järjestyksiä, jolloin tieto pysyy yhdessä eikä erillään. Esimerkiksi sanalistoja on helpompi muistaa, jos sanoista muodostetaan lause. 

Rakenteelliset oppimismenetelmät

Rakenteelliset oppimismenetelmät ovat aktiivista oppimista, missä oppilaat poimivat tärkeää tietoa ja laittavat sen yhteen kokonaiseen rakenteeseen. Rakenteellisen oppimismenetelmän tekniikoita ovat käsitekarttojen tekeminen, kaavioiden ja tiivistelmien käyttäminen sekä hahmottelu. Oppimiseen ei riitä, että opettaja käskee oppilaita tekemään käsitekarttoja ja tiivistelmiä. Niistä on hyötyä vain, jos oppilas osaa itse tehdä niitä. Opettajalle vaikeita on opettaa oppilaita poimimaan tärkeimmät ja merkityksellisimmät osat tekstistä tai esityksestä. Oppilaiden pitää loppujen lopuksi itse oppia tekemään hyviä tiivistelmiä, kukaan ei voi opettaa tätä taitoa täysin. 

Näillä tekniikoilla on suuri vaikutus oppimiseen, sen tulet varmasti huomaamaan. Kun kurssimateriaalin järjestää pieniin merkityksellisiin osiin, sen käyttäminen on paljon helpompaa. Lisäksi kun osien välille luodaan vahvoja assosiaatioita, on muun muistissa olevan tiedon käyttäminen helpompaa. Monet tutkimuksetkin osoittavat, että rakenteellisia oppimismenetelmiä käyttävät oppilaat suoriutuvat muita paremmin. Nämä tekniikat auttavat erityisesti ymmärtämään asiasisällön, pinnallisen ulkoaoppimisen sijaan. 

Generatiiviset oppimismenetelmät

Kaksi edellistä menetelmää auttavat enemmän muistamaan tiettyjä faktoja ja järjestämään niitä rakenteiksi. Näitä tekniikoita käytetään yleensä uuden tiedon oppimisessa. Generatiivinen oppiminen taas keskittyy uuden sisällön yhdistämiseen jo opittuun tietoon, joka on yhtä tärkeä osa oppimista.

Esimerkkejä generatiivisista oppimismenetelmistä ovat muistiinpanojen tekeminen, alleviivaus, asioiden sanominen ääneen sekä kysymysten kysyminen ja niihin vastaaminen. Nämä menetelmät auttavat oppilaita saavuttamaan syvemmän ymmärryksen, sillä ne pakottavat oppilaat sisällyttämään uuden tiedon mukaan. 

Psykologien mukaan tiedon osien välisten yhteyksien tekeminen on aktiivista oppimista. Oppilaille tulee näyttää, kuinka muistiinpanoja tehdään ja kuinka kysymyksiä kysytään itseltään. Näin oppilaat oppivat ymmärtämään ja sisällyttämään uutta tietoa mukaan jo opittuun tietoon. 

Aivot ja oppiminen

Oppiminen on aivoille luonnollista ja aivot oppivat uutta koko ajan, myös tiedostamatta. Ilmiöt ympärillämme muodostavat aivoihin malleja, joihin ne myöhemmin tukeutuvat. Taitojen oppiminen saa aivoissa aikaan pysyviä muutoksia. Muutosten ja mallien avulla osaamme aikaisemmin opittuja taitoja myös myöhemmin. Esimerkiksi kertotaulun oppiminen, laskeminen on aluksi vaikeaa, mutta kun aivot ovat muodostaneet mallin, sujuu laskeminen lähes tiedostamatta, pitkienkin taukojen jälkeen. Kerran kunnolla opittu taito ei ole suuressa vaarassa kadota. 

Uusien tietojen oppiminen saa aikaan vanhojen tietojen aktivoitumista. Kun otamme vastaan uutta tietoa, joudumme punomaan uuden tiedon osaksi aiempaa samaan aiheeseen liittyvää hermosoluverkostoa. Uuden oppiminen on aivojen terveydelle erittäin tärkeää. Uusi informaatio pitää aivot vireessä ja nuorekkaina. 

Kategoriat
Yleinen

Valokuvalukeminen

Valokuvalukeminen, englanniksi PhotoReading, on Amerikassa 1980-luvulla syntynyt nopeutetun oppimisen menetelmä, joka rantautui Suomeen noin 10 vuotta sitten. Valokuvalukemisen väitetään nopeuttavan tekstin lukemista ja omaksumista, puhutaan jopa 10 kertaisesta lukunopeudesta. 

Tekniikan voi oppia kuka vain, mutta parhaiten se toimii aikuisilla. Tärkeintä valokuvalukemisen oppimisessa on, että haluaa itse lukea, pakkolukeminen ei toimi. Valokuvalukeminen sopii parhaiten asiatekstien lukemiseen eikä esimerkiksi romaanien lukemiseen. Kukapa haluaisi tietää miten tarinan lopussa käy, ennen kuin on syventynyt juoneen. Jos haluat oppia omaksumaan tekstejä nopeammin ja paremmin, valokuvalukeminen sopii sinulle.

Miten oppia valokuvalukemaan?

Kuka tahansa voi oppia valokuvalukemisen tekniikan. Näillä viidellä vinkillä voit oppia lukemaan ja omaksumaan tekstiä nopeammin.

Valmistautuminen

Valmistautuminen kannattaa aloittaa asettamalla itselleen jokin tavoite. Jos kysyy itseltään, miksi haluaa lukea tekstin ja paljonko aikoo käyttää siihen aikaa, on huomattavasti helpompi aloittaa. On myös hyvä muistaa, että lukemiseen pitää keskittyä. Jos miettii muita asioita, luetusta tekstistä ei mitään päähän. 

Esikatselu

Ennen varsinaista lukemista, teos kannattaa silmäillä läpi. Katso esimerkiksi etu- ja takakansi sekä sisällysluettelo. Tässä vaiheessa lukemisen voi vielä jättää kesken, jos teos ei vaikutakaan kiinnostavalta. Olisi hyvä myös pohtia, vastaako teos omaa tavoitettasi ja haluatko lukea sen kokonaan vai vain osittain. 

Valokuvalukeminen

Itse valokuvalukeminen tarkoittaa, että teos selataan läpi käyttäen noin sekunnin yhtä sivua kohden. Tärkeää on rentoutuminen ja sen ymmärtäminen, ettei kaikkea sisältöä voi sisäistää heti. Ei haittaa, vaikkei vielä ymmärrä kaikkia yksityiskohtia. Koko tekstin huomioiminen lyhyessä ajassa on haastavaa. Muutaman minuutin pikaselaaminen antaa aivoille pienen aavistuksen kokonaisuudesta, mikä vauhdittaa sen omaksumista. Valokuvalukemisen tarkoituksena on lukea nopeammin kuin mieli pystyy tietoisesti havaitsemaan, jotta tiedon prosessointi tapahtuisi tiedostamattomalla tasolla.

Jälkikatselu

Jälkikatselun ideana on tehdä lista itseä kiinnostavista aiheista. Teosta kannattaa vielä selailla sieltä täältä lukien otsikot ja väliotsikot. Läpikäydystä materiaalista valitaan itselle mieluisia aiheita, joihin tutustutaan tarkemmin. Aiheet olisi hyvä järjestää tärkeysjärjestykseen omien mieltymysten ja tavoitteiden mukaan. Omakohtaiset aiheet pitävät huolen, että sinulla on aktiivinen ote tekstiin varsinaisen lukemisen alkaessa. 

Aktivointi 

Tässä vaiheessa teksti prosessoidaan tietoisesti käyttäen eri keinoja, kuten esimerkiksi pikalukemista ja perinteistä lukemista. Eri keinojen avulla haetaan vastauksia edellisen kohdan kysymyksiin. Aktivoinnin tavoitteena on rakentaa tietoinen ymmärrys luetusta tekstistä. Omaksuminen ei tapahdu kuitenkaan pelkästään lukemalla, vaan mitä monipuolisemmin työstää tekstiä, sitä paremmin sen muistaa jatkossa. Aktivoinniksi lasketaan esimerkiksi käsitekarttojen tekeminen tai keskustelu tekstin sisällöstä. Luovimmat oppijat voivat tehdä tekstistä näytelmän tai taideteoksen. 

Valokuvalukeminen saa osakseen myös kritiikkiä

Valokuvalukeminen jakaa mielipiteitä laidasta laitaan. Myös tutkimuksissa on saatu ristiriitaista tietoa. Jotkut tutkijat väittävät, että valokuvalukemista lukutekniikkana käyttävät koehenkilöt omaksuvat tekstiä nopeammin kuin tekniikkaan perehtymättömät verrokit eli että valokuvalukeminen on tehokas menetelmä. Valokuvalukeminen saa kuitenkin myös paljon kritiikkiä. Joidenkin mielestä kaikki pikalukutekniikat ovat huuhaata. Pelkästään silmän fysiologia osoittaa, että useimmat pikalukutekniikat, mukaan luettuna valokuvalukeminen, ovat mahdottomia. 

Syvempi ymmärrys ja asioiden oikea oppiminen on yhteydessä perinteiseen lukemiseen. Valokuvalukemisella ei saavuteta täyttä ymmärrystä, mitä esimerkiksi opiskelussa vaaditaan. Tottakai joidenkin tekstien silmäily ja pikalukeminen on hyväksyttävää, mutta ilman aikaisempaa tietoa aiheesta uutta tietoa on vaikeampi omaksua pelkällä valokuvalukemisella. Pikalukutekniikoissa kehotetaan, ettei tekstissä palattaisi taaksepäin. Kuitenkin asioiden kertaaminen ja tärkeiden kohtien uudelleen lukeminen auttaa uuden oppimisessa. 

Kategoriat
Yleinen

Kollageenin edut

Kollageeni muodostaa 30 % ihmisen elimistön proteiinista ja se on eri tukikudoksien, kuten nivelten,
hampaiden, luuston ikenien ja rustojen ja jänteiden tärkein proteiini. Erityisen paljon kollageenia löytyy
ihosta, jossa sitä on peräti 70-75 %. Erilaisia kollageenityyppejä on olemassa yli 20 ja ne jakautuvat
toimintansa ja rakenteensa puolesta erilaisiin ryhmiin. Näistä tyypin 1 kollageeni on yleisin proteiini ja mm.
juuri hampaiden, luuston ja ihon tärkein rakenneproteiini.
Noin 25 vuoden iässä elimistö alkaa kuitenkin menettää kykynsä tuottaa uutta kollageenia. Tämä
seurauksena kudokset haurastuvat, mikä huomataan usein ensimmäisenä ihon veltostumisena, ryppyinä ja
niveljäykkyytenä. Ikääntyessä kollageeneihin myös kertyy sokereita, mikä aiheuttaa lisää ei toivottuja
ikääntymismuutoksia etenkin ihossa. Tämän takia, sokerin syöminen myös ”vanhentaa”. Juuri ikääntyminen
ja siitä johtuva kollageenituotannon luonnollinen vähentyminen ovat syitä, miksi ihostaan ja nivelistään
huolehtivat henkilöt suosivat kollageenilisää terveellisen ruokavalionsa rinnalla.
Kollageenivalmisteita on saatavilla useita erilaisia, mutta vain eläinperäistä lähteistä, koska kollageenia ei
esiinny kasveissa. Kollageenituotteita valmistetaan pääasiassa naudasta ja kalasta, joista jälkimmäistä
suositellaan, sillä sen käytöllä ei ole havaittu haittavaikutuksia. Kala-allergikon tulee kuitenkin välttää
kalakollageenin käyttöä. Naudasta valmistettu kollageeni voi aiheuttaa mm. ihoärsytystä, joskin kaikki
kollageenista saatavat vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.
Kollageenivalmisteiden kanssa suositellaan otettavaksi myös c-vitamiinia, sillä:
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista verisuonten normaalia toimintaa varten
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista luuston normaalia toimintaa varten
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista ikenien normaalia toimintaa varten
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista varten hampaiden normaalia toimintaa

Kategoriat
Yleinen

Talviautoilu ei aina suju ongelmitta

Suomen sääolosuhteet talvisin ovat haastavat – meidän ihmisten lisäksi- myös ajoneuvoillemme. Tämän ovat huomanneet erityisesti hinausyritykset kuten hinaus helsinki sekä autokorjaamot, sillä toimitilat usein täyttyvät asiakkaista paukkupakkasten yllättäessä ja hinattavia löytyy niin Helsingin keskustasta, kuin myös moottoriteiden reunoilta. Kylmyydestä aiheutuneita ongelmia on kuitenkin mahdollista ehkäistä, kun niihin varautuu etukäteen ja muistaa, että se talvi kyllä tulee sieltä syksyn jälkeen vuosi vuoden jälkeen, kuten aina ennenkin – ihmiset tuntuvat aina unohtavan tämän joka vuosi.

Dieselissä kiinnitettävä huomiota laatuun

Dieselautot hyytyvät useimmiten pakkasella sen vuoksi, että autolla on ajettu vähän ja polttoainetankkiin on jäänyt kylmyyttä kestämätöntä dieseliä kesältä. Kesädieseliä ei ole valmistettu sietämään kylmyyttä ja sen olomuoto sakkaantuu kylmällä, mikä vaikeuttaa polttoaineen syttymistä ja polttoaine voi jopa tukkia koko polttoainesuodattimen. Tukkiutunut polttoainesuodatin tulee usein vaihtaa kokonaan.

Jotta moottori lähtisi hyvin käyntiin ja polttoaine syttyisi, tulee moottorin sisälämpötilan olla riittävän lämmin. Kesädieselin syttyminen moottorissa vaikeutuu huomattavasti jo silloin, kun lämpömittari putoaa nollan alapuolelle. Viiden asteen pakkanen riittää takaamaan sen, ettei kesädieselillä tankattu auto käynnistykään ollenkaan tai ainakin todennäköisesti hyytyy aivan matkan alkumetreillä.

Bensiinikäyttöisten ajoneuvojen kuskien ei tarvitse huolehtia polttoaineen laadusta lämpötilojen suhteen, mutta moottorin kunnon kannalta on silti hyvä idea esimerkiksi aina lämmittää moottoria tyhjäkäynnillä hieman ennen lähtöä, tai siirtämällä ajoneuvo lämmitettyihin tiloihin pakkasella. Jo lämpötiloilla, jotka ovat edelleen plussan puolella, kannattaa moottoria lämmittää hetki ennen starttia, alkaen +5 asteesta. Tämä pätee tietenkin myös dieselautoihin.