Kategoriat
Yleinen

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelmien tavoitteena on tehdä oppilaista parempia oppijoita. Oppimismenetelmiä on tutkittu paljon ja niitä on useita erilaisia. Oppiminen riippuu yhtä paljon opettajan opetusprosessista kuin siitä, miten oppilaat prosessoivat opetuksen eli mitkä oppimismenetelmät heillä on käytössä. Oppimismenetelmiä on kymmenittäin, mutta kolme kuuluisinta oppimismenetelmää ovat muistisääntö, rakenteellinen oppiminen ja generatiivinen oppiminen. 

Muistisääntö

Muistisääntö on oppimismenetelmä, joka auttaa oppilaita muistamaan asiasisältöä, kuten termejä. Muistisääntö toimii hyvin esimerkiksi sanaston, pääkaupunkien ja tärkeiden päivämäärien muistamisessa. Muistisäännön käyttäminen on hyödyllistä silloin kun oppilaan pitää opiskella “merkityksetöntä” tietoa, jolloin muistisääntö antaa tiedolle jonkinlaisen merkityksen. 

Muistisääntö toimii kolmesta syystä:

  • Kaksi koodia: Moni opittava tieto sisältää sekä kuva- että sanakoodeja, eli kahta erilaista koodia. Oppilas pystyy helposti yhdistämään nämä kaksi koodia, jolloin oppiminen tapahtuu nopeammin.
  • Assosiaatio: Vahvojen yhteyksien luominen eri elementtien välille helpottaa oppimista. Vahvat assosiaatiot ovat hyödyllisiä, sillä kun näet yhden tai kaksi asiaa, muistat helposti myös kolmannen.
  • Järjestö: Opittavasta tiedosta luodaan esimerkiksi jonoja, laatikoita ja järjestyksiä, jolloin tieto pysyy yhdessä eikä erillään. Esimerkiksi sanalistoja on helpompi muistaa, jos sanoista muodostetaan lause. 

Rakenteelliset oppimismenetelmät

Rakenteelliset oppimismenetelmät ovat aktiivista oppimista, missä oppilaat poimivat tärkeää tietoa ja laittavat sen yhteen kokonaiseen rakenteeseen. Rakenteellisen oppimismenetelmän tekniikoita ovat käsitekarttojen tekeminen, kaavioiden ja tiivistelmien käyttäminen sekä hahmottelu. Oppimiseen ei riitä, että opettaja käskee oppilaita tekemään käsitekarttoja ja tiivistelmiä. Niistä on hyötyä vain, jos oppilas osaa itse tehdä niitä. Opettajalle vaikeita on opettaa oppilaita poimimaan tärkeimmät ja merkityksellisimmät osat tekstistä tai esityksestä. Oppilaiden pitää loppujen lopuksi itse oppia tekemään hyviä tiivistelmiä, kukaan ei voi opettaa tätä taitoa täysin. 

Näillä tekniikoilla on suuri vaikutus oppimiseen, sen tulet varmasti huomaamaan. Kun kurssimateriaalin järjestää pieniin merkityksellisiin osiin, sen käyttäminen on paljon helpompaa. Lisäksi kun osien välille luodaan vahvoja assosiaatioita, on muun muistissa olevan tiedon käyttäminen helpompaa. Monet tutkimuksetkin osoittavat, että rakenteellisia oppimismenetelmiä käyttävät oppilaat suoriutuvat muita paremmin. Nämä tekniikat auttavat erityisesti ymmärtämään asiasisällön, pinnallisen ulkoaoppimisen sijaan. 

Generatiiviset oppimismenetelmät

Kaksi edellistä menetelmää auttavat enemmän muistamaan tiettyjä faktoja ja järjestämään niitä rakenteiksi. Näitä tekniikoita käytetään yleensä uuden tiedon oppimisessa. Generatiivinen oppiminen taas keskittyy uuden sisällön yhdistämiseen jo opittuun tietoon, joka on yhtä tärkeä osa oppimista.

Esimerkkejä generatiivisista oppimismenetelmistä ovat muistiinpanojen tekeminen, alleviivaus, asioiden sanominen ääneen sekä kysymysten kysyminen ja niihin vastaaminen. Nämä menetelmät auttavat oppilaita saavuttamaan syvemmän ymmärryksen, sillä ne pakottavat oppilaat sisällyttämään uuden tiedon mukaan. 

Psykologien mukaan tiedon osien välisten yhteyksien tekeminen on aktiivista oppimista. Oppilaille tulee näyttää, kuinka muistiinpanoja tehdään ja kuinka kysymyksiä kysytään itseltään. Näin oppilaat oppivat ymmärtämään ja sisällyttämään uutta tietoa mukaan jo opittuun tietoon. 

Aivot ja oppiminen

Oppiminen on aivoille luonnollista ja aivot oppivat uutta koko ajan, myös tiedostamatta. Ilmiöt ympärillämme muodostavat aivoihin malleja, joihin ne myöhemmin tukeutuvat. Taitojen oppiminen saa aivoissa aikaan pysyviä muutoksia. Muutosten ja mallien avulla osaamme aikaisemmin opittuja taitoja myös myöhemmin. Esimerkiksi kertotaulun oppiminen, laskeminen on aluksi vaikeaa, mutta kun aivot ovat muodostaneet mallin, sujuu laskeminen lähes tiedostamatta, pitkienkin taukojen jälkeen. Kerran kunnolla opittu taito ei ole suuressa vaarassa kadota. 

Uusien tietojen oppiminen saa aikaan vanhojen tietojen aktivoitumista. Kun otamme vastaan uutta tietoa, joudumme punomaan uuden tiedon osaksi aiempaa samaan aiheeseen liittyvää hermosoluverkostoa. Uuden oppiminen on aivojen terveydelle erittäin tärkeää. Uusi informaatio pitää aivot vireessä ja nuorekkaina.